Vanhan ajan tunnelmia

Pidennetty viikonloppuvapaa alkaa olla loppusuoralla, vielä on huominen aikaa.

Navetan ylisille on kertynyt jälleen lisää aarteita. Loppukesästä taas kanniskelin tavaroita edes takaisin ja sisustelin museota/juhlatilaa. Kumpaa sanaa tilasta nyt haluaakaan käyttää! :))

 

Ensi kesänä olisi täällä tarkoitus ehkä juhliakin, katsotaan nyt mihin päädytään.

Mummun vanhassa pyykkikorissa on uusimpia aarteitani eli vanhan ajan mankeli! Kyllä nyt on lakanat sileitä! ;) Vanhat ompelukoneet ovat muutoksen alla. Tai niiden jalat pääsevät vanhojen tammilankkujen alle tarjoilupöytien jaloiksi.

Minun silmissäni vanhat tavarat ovat niin kauniita! Yläpuolen kuvassa oleva puinen vatupassi on mielestäni upea! Ja alemmassa oleva vanha fortuna voittaa sata nolla kaikki nykyajan pelit!

Vanha polkupyörä on tuotu vintille turvaan, jottei se saa liian kovaa käsittelyä pihapiirissä.

Ihanaa alkanutta viikkoa sinulle!

Lenkkipolun varrelta

Syksyn väriloisto on tänä vuonna ollut kyllä aivan mahtava!  Töihin ajellessakin tekisi välillä mieli pysätä kuvailemaan. Sen verran viime tingan ihminen kuitenkin olen, ettei siihen jää kyllä aikaa. ;)

Nämä kuvat ovat lenkkipolun varrelta.

Jos joku ihmettelee hävinneitä postauksia, niin olen yrittänyt siivota blogista kaikki perheeseen liittyvät postaukset pois. Kuvia ei ole paljon ollutkaan, mutta nyt joku keskenkasvuinen kaveri jaksaa niistäkin nähdä vaivaa... Jatkossa blogistani löytyy siis vain tämän keski-ikäisen naisen jorinoita ja jos ne jaksaa jotain keskenkasvuista jannua kiinnostaa, niin suosittelen katsomaan peiliin! Jotenkin en usko blogini sisällön olevan kovinkaan mielenkiintoinen reilu kymmenvuotiaalle pojalle?? Vai olenko aivan tipahtanut kärryiltä tästä nykymaailman menosta??

Olen kirjoitellut blogia ystäväpiirissä "julkisesti" ja nyt on eka kerta kun ottaa kupoliin, että olen blogini julkiseksi päästänyt. No, lapset ovat lapsia... Kiitos kuitenkin teille kaikille muille ihanille, jotka jaksatte blogiani kommentoida, niin täällä blogistaniassa kuin kasvotustenkin suoraan MINULLE.

 

Perjantain nojatuolitunnelmia

Perjantain kunniaksi hieman kuvia olohuoneestamme. Pidämme väreistä, kuten kuvasta näkyy. :)
**Huomatkaa kuopuksen tarjottimeen liimaama mandariinitarra! :))))**

Tarvitsen värejä ympärilleni ja olohuoneen seinät ovatkin auringon keltaiset. Nyt olen hieman alkanut jo rauhoittaa värimaailmaa. Punainen matto on vielä jäljellä toisesta lempiväristäni.

Rakastan pieniä asetelmia minulle tärkeistä tavaroista. Paavalinkukka kukoistaa muorin vanhassa, isossa kahvikupissa ja vieressä minulle tärkeältä ihmiseltä saatu lasilintu. Ja tietysti Partyliten Glolite-kynttilät, ne ovat aivan ihanat!

Tämän sohvan mies pelasti aikanaan toukkien tuholta ja se on minulle yksi tärkeimmistä huonekaluista. <3

Äidiltäni sain tämän ihanan lampun. <3 Kello on yksi häälahjamme 17 vuoden takaa. :)

Partyliten vanha hurrikaani sopii hyvin vanhan tupamme tunnelmaan. Sininen rasia on suulistamme löytynyt puinen rasia, jossa lukee "Muisto Helgalle 1942". Mikäköhän ihana tarina tähän liittyy?? :)

Kodissamme on suurin osa huonekaluista suvulta saatuja tai hävitykseltä pelatettuja ja itse kunnostettuja. Niillä on minulle valtava tunnearvo ja siksi sisustamiseni on pääasiassa tavaroiden uudelleen asettelua. Uutta ei voi pahemmin hankkia, kun ei raaski vanhasta luopua! :D

Minulle on sisustuksessa tärkeää, että talomme kertoma tarina näkyy. Rakastan jalan alla vanhaa, narisevaa puulattiaa ja vanhaa tunnelmaa kodissamme.

 

 

Aurinkoista viikonloppua!